Paimion kotiseutumuseo
Paimion kotiseutumuseo sijaitsee Museomäellä Oinilassa, jossa on seitsemän eri puolilta Paimiota siirrettyä museorakennusta. Kesäisin lainamakasiinissa järjestetään valokuva- ja taidenäyttelyitä.
Paimion kotiseutumuseo on Paimion kaupungin ylläpitämä kulttuurihistoriallinen museo. Kotiseutumuseo koostuu seitsemästä museorakennuksesta, jotka on tuotu Museomäelle eri puolilta Paimiota 1950-luvun taitteessa. Museorakennukset kertovat perinteisen maanviljelyselinkeinon historiasta. Yhdessä muiden paimiolaisten museoiden kanssa Paimion kotiseutumuseon tehtävänä on osaltaan kasvattaa paikallistietämystä ja -identiteettiä. Museomäen alueella kiertää liikuntareitti Muurahaispolku, jonka varrella voi käydä omatoimisesti ihastelemassa museorakennuksia. Rakennusten lähettyviltä löytyvät opastetaulut johdattavat kunkin perinnerakennuksen historiaan. Alueella järjestetään myös opastettuja kierroksia.
Kotiseutumuseo on pääosin avoinna yleisölle kesäaikaan kesä-heinäkuussa – katso tarkemmin Museot-sivulta. Museon henkilökunnan tavoittaa parhaiten sähköpostitse osoitteesta museot@paimio.fi.
Kesällä 2024 kotiseutumuseon lainamakasiinissa on esillä Seija Honkasen taidenäyttely Poimintoja.
Sijainti ja alue
Kotiseutumuseo sijaitsee osoitteessa Sähköyhtiöntie 198, 21530 Paimio.
Kotiseutumuseon rakennukset koostuvat Yli-Hakalan torpasta, savusaunasta, riihestä, puuvajasta, lainamakasiinista, vilja-aitasta ja Rekottilan tuulimyllystä. Perinnerakennusten lisäksi ympäristössä sijaitsee vuokrattava retkeilymaja sekä Paimion kesäteatteri. Tien toiselta puolelta löytyy uimapaikka Ankkalampi. Museomäen alueen historiallisuus kytkeytyy kotiseutumuseon lisäksi muinaisjäännöksiin, joita on löydetty Muurahaispolun varrelta useita. Vanhimmat jäännöksistä ovat kivikaudelta, ja ne kertovat Paimion tuhansia vuosia jatkuneesta asutushistoriasta.
Historiaa
Kotiseutumuseon seitsemän rakennusta siirrettiin eri puolilta Paimiota Museomäelle 1940 – 1960 -luvuilla. Monet Suomen ulkomuseoista ovat rakentuneet samaan tyyliin, sillä ajan kotiseutuhenkeen kuului tuolloin paitsi paikallisen perinnetiedon kokoaminen, myös arvokkaiden kansanomaisten rakennusten siirtäminen uuden rakentamisen sijaan. Pitäjäneuvos Väinö Santalan ajatuksesta mäelle tuotiin kahdeksan rakennusta, joista yksi on poistettu myöhemmin. Rakennukset kertovat 1800-luvun Suomen maatalouskulttuurista ja pienviljelijöiden elämästä. Paimio onkin historian saatossa tunnettu maanviljelyspitäjänä, ja kaupungin tunnuspiirteitä ovat tänäkin päivänä viljavat peltoaukeamat.
Rekottilan tuulimyllystä voi lukea lisää artikkelista Superluokan tuulimyllyt 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.