Siirry sisältöön

Paimion Sähkömuseo

Sähkötekniikan erikoismuseo Paimion Sähkömuseo sijaitsee Paimion keskustassa. Museossa pääsee tutustumaan sähkötekniikan historiaan ja itsekin testaamaan erilaisia sähkölaitteita. Sähkömuseossa toimii myös museopuoti ja kesäisin myös kaupungin matkailuneuvonta. Vuonna 2025 museo vietti 30-vuotisjuhlavuottaan.

Sähkömuseossa voi tutustua erilaisiin lamppumalleihin
Sähkömuseo sijaitsee kolmikerroksisessa graniittikivirakennuksessa.

Aukioloajat, hinnasto 2026 ja yhteystiedot

Museo on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kesä–elokuussa seuraavasti:

3.6.-2.8.

  • ke-to klo 11–17 ja pe-su klo 12-16
  • suljettu juhannuksena 19.–21.6.2026

3.8.–30.8.

  • ke-su klo 12–16
  • Su 30.8. Vietetään Varsinais-Suomen museopäivää, jolloin Sähkömuseoon vapaa pääsy! Ohjelma tarkentuu myöhemmin.

Muut ajat

Muina aikoina museo on avoinna ryhmille tilauksesta. Tällöin museovierailun hinta koostuu joko opastusmaksusta tai avausmaksusta sekä pääsylipuista laskutettuna.

Pääsymaksut

  • Sisäänpääsymaksu 6€/5€/4€ tai museokortti
  • Sähkömuseossa käytössä myös Houkutinkortti
  • Ryhmät väh. 15 hlö 4€/hlö
  • Yhteislippu Sähkömuseoon ja tien toisella puolella sijaitsevaan Käsityömuseo Miilaan, lipun hinta +1€

Yhteystiedot

Sähkömuseo sijaitsee Paimion keskustassa, osoitteessa Vistantie 24a, 21530 Paimio.

Kahdessa ylimmässä kerroksessa ovat näyttelytilat, alimmassa kerroksessa on museokauppa, WC-tilat, asiakaspalvelupiste, toimistotilat sekä Holvikahvila-tila, jota vuokrataan myös ulkopuolisille.

Sähkömuseon puhelinnumero kesäkaudella on 02 474 5440 ja sähköpostiosoite museot@paimio.fi. Muina aikoina Sähkömuseon henkilökunnan saa kiinni parhaiten sähköpostitse.

Katso kaikki hinnat
  • Sähkömuseo ei ole valitettavasti täysin esteetön. Lipunmyynti sijaitsee alimmassa kerroksessa, jonne on esteetön sisäänkäynti. Museon toiselta puolelta pääsee ulkokautta pyörätuoliliuskaa pitkin museon keskimmäiseen kerrokseen. Museon kolmanteen kerrokseen pääsee ainoastaan portaita pitkin, sillä talossa ei ole hissiä.

    WC-tilat sijaitsevat museon alimmassa kerroksessa ja ovat esteettömät.

    Näyttelytiloissa on paljon tuoleja, jotka ovat vapaasti asiakkaiden käytössä. Tämän lisäksi näyttelytiloissa on tarjolla paljon kuunneltavaa informaatiota.

    Monia näyttelyesineitä pääsee myös koskettamaan. Kosketeltavat esineet on museossa merkitty selkeästi.

    Sähkömuseo tarjoaa ruotsin- ja englanninkieliset opaslehtisiä. Opaslehtiset ovat saatavilla museon lipunmyynnistä.

     

    Julkisilla museolle

    Matkahuollon linja-autopysäkki on 150m päässä museosta. Bussilla pääsee Paimioon Salon, Turun ja Kemiönsaaren suunnilta. Turku-Paimio välillä kulkevat Fölin bussit. Paimio liittyi Föliin 1.7.2024.

Näyttelyt

Museon toisen kerroksen perusnäyttelyssä kerrotaan, minkälaisten vaiheiden kautta sähkö tuotantopaikoilta kulkeutuu käyttäjille, koteihin ja yrityksiin. Näyttelyssä pääsee tutustumaan myös paimiolaisen sähköntuotanto ja -jakelun taustalla olevaan yritystoimintaan ja sen kehitykseen. 

Kolmanteen kerrokseen avautui kesäkuussa 2023 SLM – 100 toiminnan vuotta –niminen näyttely, joka kurkistaa vuonna 1923 perustetun, paimiolaisen asennusfirman, Sähkölähteenmäen vaiherikkaaseen historiaan. Lisäksi kolmannessa kerroksessa on vuosittain vaihtuva teemanäyttely.

  • Vuonna 2022 uusittu museorakennuksen keskikerroksessa sijaitseva perusnäyttelyosuus kertoo sähkön tulosta Suomeen ja sen mukanaan tuomista muutoksista niin paikallisella kuin yleisellä tasolla. Keskiössä on Paimion ja sen lähiseudun sähköntuotanto ja -jakelu sekä sen taustalla oleva yritystoiminta. Näyttelyssä on hyödynnetty perinteisten museoesineiden ja audiovisuaalisen materiaalin lisäksi VR-teknologiaa. Vierailija voikin halutessaan kokea VR-lasien avulla helikopterilentoa tai kokeilla sähköteknikon työtä.

     

  • Vuonna 1923 perustetun Sähkölähteenmäen pitkää ja vaiheikasta taivalta juhlistava näyttely kuljettaa museovierailijan läpi 1900-luvun suurten mullistusten. Keskiössä ovat Sähkölähteenmäen kehitys yhden miehen yrityksestä yli 2000 henkeä työllistäneeksi suuryritykseksi sekä sen merkittävät projektit ympäri maailmaa. Huomionsa saa myös yrityksen perustaja, Iivari Lähteenmäki, jonka elämäntarinasta ja persoonasta riittää aineksia legendaksi asti.

  • Paimion Sähkömuseon vuoden 2026 teemanäyttely Askalan vesivoimalaitos 90 vuotta avaa museokävijälle Paimionjoen varrella sijaitsevan Askalan vesivoimalaitoksen vaiheita 1930-luvulta aina 2000-luvulle asti. Lisäksi vierailija voi tutustua Askalan kedon luontoon ja ympäristöön.

    Lounais-Suomen Sähköosakeyhtiö rakensi Askalan voimalaitoksen vuosina 1935 – 1936. Se on siitä lähtien toiminut yhtenä kolmesta voimalaitoksesta Paimionjoen varrella. Kaksi muuta ovat Juvan ja Juntolan voimalaitokset. Kaikki kolme voimalaitosta tuottavat yhä sähköä ja ne ovat nykyään Koskienergia Oy:n omistuksessa. Voimalaitoksen 90-vuotisen historian sisälle on mahtunut paljon kaikkea. Sota-ajat nostivat voimalaitosten sähköntuottoa, eikä 1960-luvun suurilta tulviltakaan vältytty. 1970-luvulla voimalaitokset kytkettiin kaukokäyttöjärjestelmään, mikä helpotti voimalaitosten yläpitoa. 1990-luvulla huomio kiinnittyi voimalaitosta ympäröivään luontoon. Askalan kedolla kasvaa edelleenkin esihistoriallisia kasveja, joita pyritään luonnonsuojelun ja Euroopan Unionin avustuksella suojelemaan.

    Museon kolmannessa kerroksessa oleva valokuvapainotteinen näyttely sisältää runsaasti kuvia Sähkömuseon omasta kokoelmasta. Osa kuvista on saatu yksityisistä kokoelmista. Lisäksi näyttelyssä on katsottavissa vuonna 2014 valmistunut Vesivoimaa Varsinais-Suomessa -video. Sen avulla Askalan voimalaitos kytketään osaksi maakunnallista sähköntuotannon kehitystä.

    Toisen kerroksen perusnäyttely sähköntuotannosta ja Lounais-Suomen Sähköosakeyhtiöstä tarjoaa laajemman tiedon voimalaitosten toiminnasta. Askalaan kytkeytyvä harvinainen Selco-1000 kaukokäyttöhallintakone, jota on käytetty Paimionjoen voimalaitosten kaukokäytön hallinnassa, on myös esillä museon keskikerroksen perusnäyttelyssä.

    Näyttelyn ovat toteuttanneet museoharjoittelija Jade Torittu, museotyöntekijä Tomas Tamminen ja toiminnanjohtaja Jouni Lehtiranta museon talkooväen ja yhteistyökumppaneiden avustamana.

    Näyttely on tutustuttavissa 3.6. alkaen ensi vuoden kevääseen asti.

    Takana pato, edessä valkoinen rakennus, kolme autoa, suomen lippu lipputangossa ja joukko ihmisiä rakennuksen edessä ja katolla.
    Askalan vihkiäiset 9.6.1936

Paimion Sähkömuseosäätiö

Sähkömuseota ylläpitää Paimion Sähkömuseosäätiö.

Ajatus sähkömuseon perustamisesta Paimioon on kytenyt jo vuosikymmenien ajan. Sähkölähteenmäki Oy:n toimitusjohtaja Jukka Lähteenmäki pyysi sähkömiehiään säästämään vanhoja ja erikoisia laitteita jo 1960-luvulla mahdollinen museo mielessään. Vuonna 1992 Lounais-Suomen Sähkö Oy, Sähkölähteenmäki Oy, Paimion kunta ja Paimio-Seura perustivat Sähkömuseosäätiön, jonka tehtävä on sähkömuseon perustaminen ja ylläpitäminen sekä sähkön historian taltiointi ja tunnetuksi tekeminen. Sähkömuseosäätiön hallitukseen kuuluu viisi jäsentä. Säätiön säännöt on päivitetty kesällä 2025.

 

Kokoelmat

Sähkömuseon monipuoliset kokoelmat ovat syntyneet valtaosin lahjoitusten pohjalta. Kokoelmiin kuuluu vanhojen sähkölaitteiden lisäksi paljon sähköntuotantoon ja -jakeluun liittyvää esineistöä sekä kirjallista aineistoa.

Säätiön toiminnan tukijoita

Sähkömuseosäätiön toiminnan rahallisina tukijoina ovat 2020-luvulla toimineet:

  • Paimion kaupunki (hyvinvointilautakunnan  myöntämä kulttuurin perustoimintatuki)
  • Evatec
  • Pemarstock
  • Fortum
  • Paimio-Seura
  • ELTEL
  • Electric Power Finland
  • Meka
  • Paimion Lämpökeskus
  • AmaProm
  • Jonator
  • Vilomix
  • HeadPower
  • Sonepar
  • Naantalin Sähkötalo
  • Eller
  • Lounais-Suomen Osuuspankki
  • STUL
  • STEK

 

Anna meille palautetta!

Herättikö museovierailu ajatuksia? Haluaisitko antaa meille risuja tai ruusuja? Voit tehdä sen Käsityömuseo Miilan ja Sähkömuseon yhteisen palautelomakkeen kautta!

Palautekyselyyn

Yhteystietoja

  • Jouni Lehtiranta, Paimion Sähkömuseosäätiön toiminnanjohtaja, jouni.lehtiranta@paimio.fi, p. 050 586 7733
  • Tomas Tamminen, museotyöntekijä, tomas.tamminen@paimio.fi, p. 040 828 0240