LASTENVALVOJAN PALVELUT           

 

Isyysasiat

 


Isyyslaki on muuttunut vuoden vaihteessa 2016.


 ( http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150011)


Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset on nyt mahdollista tunnustaa jo raskausaikana neuvolassa. Lastenvalvoja lähettää isyyden tunnustuksen maistraattiin, kun 30 päivän harkinta-aika on kulunut lapsen syntymästä. Maistraatti lähettää tiedon isyyden vahvistamisesta suoraan kotiin. Isyyden vahvistamisen jälkeen lastenvalvoja vahvistaa vanhempien sopimuksen lapsen huollosta ja asumisesta ja lähettää tiedon edelleen maistraattiin.


Mikäli isyyttä ei ole tunnustettu neuvolassa, se voidaan edelleen tehdä lastenvalvojan luona. Mikäli isyydessä on epäselvyyttä, asia voidaan varmistaa oikeusgeneettisillä tutkimuksilla. Vanhemmat voivat varata ajan lastenvalvojalle isyyden tunnustamista varten, ellei asiaa jostain syystä ole voitu tehdä raskausaikana.


 

Sopimusasiat

                     

Avio- ja avoeron yhteydessä vanhemmat yleensä sopivat alaikäisen lastensa huollosta, asumisesta, tapaamisista sekä elatuksesta sopimuksilla, jotka lastenvalvoja vahvistaa. Avioeron yhteydessä vanhemmat voivat pyytää käräjäoikeutta vahvistamaan lapsia koskevat keskinäiset sopimuksensa. Avioeroa haetaan käräjäoikeudelta. Hakemuksen puolisot voivat tehdä yksin tai yhdessä.

 

  • Lapsen huolto

 

Lapsen huoltajuus jatkuu avio- tai avoeron jälkeen yhteisenä, mikäli vanhemmat eivät sovi, että vain toinen vanhemmista on huoltaja. Yhteishuollossa vanhemmat sopivat edelleen lapsen kasvatukseen liittyvistä merkittävistä ja lapsen tulevaisuuden kannalta tärkeistä asioista. Huoltajat päättävät yhdessä lapsen asuinpaikkaan, ulkomaille muuttoon, päivähoitoon, koulutukseen, etu- ja sukunimeen, uskontokuntaan, passiin, terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kansalaisuuteen liittyvissä asioissa. Huoltajat ovat myös lapsensa edunvalvojia taloudellisissa asioissa.

 

  • Tapaamiset

 

Lapsella on oikeus tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Vanhemmat voivat halutessaan tehdä yksilöllisen ja lapsen elämäntilanteen kannalta parhaan mahdollisen tapaamissopimuksen, jonka lastenvalvoja vahvistaa osana huoltosopimusta.

 

  • Elatusapu

 

Lapsella on oikeus saada riittävä elatus vanhemmiltaan. Elatusvastuu jakautuu vanhempien kesken maksukyvyn mukaan.

Erotilanteessa tai isyydenselvityksen yhteydessä tehdään elatussopimus, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Apuna elatusavun määrittelemisessä käytetään oikeusministeriön elatusapuohjetta (http://www.om.fi/1182265240526) ja tehdään laskelmat sen pohjalta. Elatussopimus on vanhempien keskinäinen sopimus, mutta sopimusta vahvistaessaan lastenvalvoja arvioi, onko sopimus kohtuullinen sekä lapsen että molempien vanhempien kannalta.

Mikäli vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsen elatuksesta, lähihuoltaja voi viedä asian tuomioistuimeen.

 

 

OLOSUHDESELVITYS

 

Mikäli vanhemmat eivät pääse keskenään sopimukseen lapsen huolto- ja tapaamisasioissa, voi toinen vanhempi saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos sopimusta ei synny sielläkään, tuomioistuin voi pyytää sosiaalitoimelta selvitystä lasten huoltajuudesta, asumisesta ja/tai tapaamisoikeudesta. Selvityspyynnössä voi olla myös erityisiä kysymyksiä, joihin käräjäoikeus toivoo vastausta. Tätä kutsutaan olosuhdeselvitykseksi.



Näin valmistaudut lastenvalvojan tapaamiselle sopimusasioissa


Kun olet varannut ajan lastenvalvojalle, ilmoita varatusta ajasta lapsen toiselle vanhemmalle ja varmista hänen läsnäolonsa tapaamiselle. Vanhempien on hyvä keskustella jo etukäteen keskenään niistä asioita, joista he ovat tulossa lastenvalvojalle laatimaan sopimusasiakirjoja. Lapsia koskevissa asioissa sovinnon löytäminen on keskeisen tärkeää. Sovinto vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on siten lapsen edun mukaista. 


Lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa asianosaisia ja sopijapuolia ovat vanhemmat. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä vaan sopimusneuvottelut käydään sopijapuolten, siis vanhempien, kesken. Lastenvalvojan tehtävänä on avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatia vanhempien sopimista asioista täytäntöönpanokelpoinen asiakirja. Lapsen asioista sovittaessa lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Vanhempien tulee neuvotella ja punnita eri vaihtoehtoja ennen muuta lapsen kannalta ja harkinnassa on tärkeää ottaa huomioon kuinka lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten. 


Vanhempien tulee aina ensiksi ratkaista se, kumman vanhemman luona lapsi jatkossa asuu. Tälle sopimukselle pohjautuvat sekä tapaamissopimus että elatussopimus. Vanhempien on hyvä pohtia ennen lastenvalvojan tapaamista kuinka lapsi tapaa ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamissopimuksessa on syytä ottaa huomioon mm. lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys. Mahdollisten erimielisyystilanteiden välttämiseksi olisi hyvä, että tapaamisoikeus olisi määritelty mahdollisimman tarkasti. Tapaamissopimuksen tavoitteena on turvata lapselle säännöllinen yhteydenpito toiseen vanhempaansa, mikä puolestaan luo turvaa lapsen elämään. Tapaamisoikeudesta sovittaessa on hyvä sopia normaalin viikkorytmin lisäksi myös lomien ja juhlapyhien vietosta. Lisäksi tapaamissopimuksessa voidaan sopia tapaamisten lisäksi muusta yhteydenpidosta sekä lapsen kuljettamisesta ja tarvittaessa myös tapaamismatkakulujen jakamisesta.


Lapselle voidaan vahvistaa suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Ennen lastenvalvojan tapaamista vanhempien on hyvä miettiä mitkä ovat lapsen säännölliset menot, kuten lapsen vakuutukseen, päivähoitoon, koulutukseen tai harrastamiseen liittyvät kustannukset. Lastenvalvoja voi tapaamisella vanhempien toiveesta laatia laskelman, jonka antamaa ehdotusta elatusavun suuruudesta vanhemmat voivat käyttää apuna sopiessaan elatusavun määrästä.