2palsamilähi_Salonen Kaisa

Vieraslajit

Vieraslajit ovat ihmisten mukana tahallisesti tai tahattomasti levinneitä kasveja, eläimiä tai eliöitä. Haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka kilpailevat ja jopa hävittävät alkuperäistä lajistoa. Lisäksi vieraslajit voivat aiheuttaa haittaa terveydelle sekä luonnon virkistyskäytölle.


Tyypillisesti kasvit ovat puutarhakarkulaisia, jotka ovat karanneet tonttiaidan toiselle puolen siemenistä, tai puutarhajätteen mukana. Tällaisia Paimiossa esiintyviä lajeja ovat mm. jättiputki, jättipalsami ja lupiini. Näistä erityisen haitalliseksi luokitellun jättiputken tilanne on Paimiossa hyvä. Esiintymät ovat pieniä ja ne ovat hävityksen alla.

Lupiini rehevöittää ja hävittää päiväperhoset

Haitalliseksi luokiteltu komealupiini on levinnyt ja leviää voimakkaasti Paimiossa teiden varsilla, niityillä ja joutomailla. Typensitojakasvina se rehevöittää kasvupaikkoja ja vie siten elintilan niittykasveilta. Se ei kelpaa päiväperhosentoukille eikä aikuisille ravintokasviksi, minkä vuoksi se vaikuttaa myös perhosten määrään paikallisesti. Lupiini on vaikeasti hävitettävä, joten sen torjunnassa tulisi keskittyä vaalimaan teiden varsia ja alueita, missä lupiini kasvustoa ei vielä ole. Pienet esiintymät voi kaivaa lapiolla ylös. Niitto taannuttaa ja estää kasvin leviämistä.


Jättipalsamin kitkentä on aloitettu Karhunojalla ja Jokipuistossa


Jättipalsami leviää voimakkaasti erityisesti Vähäjoen ja Paimionjoen varrella. Lisäksi esiintymiä on siellä täällä asutuksen lähettyvillä. Vesistön varrella jättipalsami aiheuttaa eroosiota, koska yksivuotisen kasvin juuret eivät sido maa-ainesta kasvukauden ulkopuolella. Maata huuhtoutuu sadevesien mukana vesistöön, mikä aiheuttaa sekä vesien rehevöitymistä, että haittaa mm. kalojen kutusoraikoille. 


Jättipalsami on hävitettävissä kitkemällä. Juuret ovat pienet, joten se irtoaa maasta helposti.  Kesä- ja heinäkuun alku ovat parhaimmat kitkentäajat. Kitkettyä aluetta tulee tarkkailla koko kesä, jotta siementäviä yksilöitä ei pääse muodostumaan. Koska jättipalsamin siemenien itämiskyky on vain pari vuotta, hyvin tehdyn torjunnan tulokset näkyvät pian. Jokipuistossa ja Karhunojalla kitkentätyö on saatu jo talkoovoimin käyntiin.

Valtaako espanjansiruetana kotipuutarhat?

Oinilassa, Ylä-Vistalla, Kriivarissa ja Saaren alueella on tehty espanjansiruetanasta havaintoja. Paikoitellen niitä on jo hyvin paljon. Espanjansiruetana, eli kansan kielellä tappajaetana, on kaikkiruokainen ja tehokas lisääntymään, minkä vuoksi se aiheuttaa suurta tuhoa pihalla, puutarhassa ja ammattiviljelmillä. Sillä ei ole luontaista vihollista, ja se munii kerralla 20-30 munaa. Muninta jatkuu pitkin kesää ja syksyä aina sateisten jaksojen aikana.  


Espanjansiruetana tulee aina havaittaessa tappaa katkaisemalla tai tiputtamalla kiehuvaan veteen. Kuolleet yksilöt laitetaan kannelliseen roskikseen pussissa tai ne haudataan syvälle (noin 15 cm) maahan. Etanoiden esiintymisalueella erityisesti lehtikasat ja kompostit tulisi tarkistaa säännöllisesti etanoiden varalta. Parhaiten etanoita löytää kostealla säällä ja yöaikaan. Etanoiden keruussa voi käyttää avuksi laudan pätkää, jonka alle etanat kerääntyvät. Myös kuollutta lajitoveria voi käyttää houkutinsyöttinä muille etanoille.


Etanoiden torjuntaan löytyy myös kaupallisia valmisteita ja esim. koivutislettä voi testata omassa puutarhakompostorissa etanoiden hävittämiseksi. Kompostorin ympäryksen voi myös kalkita. Kalkki kuivattaa ja tappaa etanat. Kompostoria ei tule kuitenkaan kalkita, koska myös kompostinhajottaja eliöt kärsivät kalkin levityksestä. Etanajahtiin tulee herätä heti keväällä kun lämpötila saavuttaa 8 - 10 astetta. Tällöin talvehtineet yksilöt saadaan hävitettyä ennen kuin ne ehtivät munimaan.


Espanjansiruetanan, kuten muidenkin vieraslajien hävittämisessä tarvitaan kaikkien aktiivisuutta. Puutarhajätteet tulee hävittää asiallisesti kompostorissa tai Paimion lajitteluasemalle vieden. Paikallisesti järjestettävillä talkoilla ja naapuruston yhteistyöllä päästään laajojen esiintymien osalta parhaaseen tulokseen.