Paimion kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt laskussa vuosien 2015 ja 2019 aikana

Paimion kulutusperäiset kokonaispäästöt ovat vuonna 2019 olleet 91,3 ktCO2e, joista 85 % on syntynyt kotitalouksien kulutuksesta, 10 % kunnan hankinnoista ja 5 % investoinneista. Paimiossa kotitalouksien kulutuksen, kunnan hankintojen ja investointien asukaskohtaiset päästöt olivat hieman Varsinais-Suomen tasoja pienemmät, eli 8,4 tCO2e. Vastaava luku Varsinais-Suomessa oli 9,3 tCO2e.

Verrattuna edelliseen laskelmaan (2015) asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt ovat Paimiossa laskeneet 13,7 ktCO2e

Syke:n tiedotteen mukaan Suomen kunnissa ollaan hyvin kaukana kestävästä kulutuksesta

Tiedotteen mukaan kaikkien kuntien asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt vaihtelivat 7,7 ja 12,5 tCO2e välillä. Tästä kotitalouksien kulutuksen osuus on noin 82 prosenttia vaihdellen kunnan mukaan 6,1 ja 10,4 tonnin välillä. Kuntien hankintojen osuus on noin 12 prosenttia ja investointien loput 6 prosenttia.

”Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi henkeä kohden lasketun päästötason tulisi olla noin 2,5 tCO2e vuoteen 2030 mennessä ja laskea edelleen 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Tästä ollaan vielä hyvin kaukana”, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Päästösektoreiden osuudet vaihtelevat kunnan tilanteen mukaan. Esimerkiksi kasvavissa kunnissa investointien osuus on suurempi, kun taas terveyspalveluiden osuudet ovat suuremmat asukasikärakenteiltaan vanhemmissa kunnissa.

Vuoteen 2015 verrattuna kehitys on ollut myönteistä mutta hidasta. Yhteenlaskettuna kuntien kulutusperäiset päästöt laskivat 4,4 prosenttia. Kotitalouksien kulutuksen päästöt laskivat 4,3 prosenttia, kuntien hankintojen 4,2 prosenttia ja investointien 6,6 prosenttia. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja, sillä muutokset vuodesta 2015 vaihtelevat suurimmillaan noin 29 prosentin päästövähenemästä 18 prosentin päästökasvuun.

Tutkijat pystyvät jo nyt ennakoimaan, että päästöt tulevat pienenemään selvästi seuraavissa laskennoissa. Tämä johtuu tuotannon, erityisesti energiasektorin puhdistumisesta. Tuotanto puhdistuu sekä kotimaassa että ulkomailla.

”Kulutuksen päästöjen alentamisen kannalta on olennaista, että päättäjät ja kunnat jatkavat ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävää työtä. Ihanteellista olisi, jos asukkaille luotaisiin ympäristö, jossa ilmastoystävällisten valintojen tekeminen olisi helppoa ja itsestään selvää. Ihmisillä on arjessaan paljon muutakin olennaista kuin miettiä jatkuvasti kulutuksensa kestävyyttä. Kulutuksen ohjauksen pitäisi olla sisäänrakennettuna esimerkiksi hyödykkeiden hintoihin”, Karhinen sanoo.

 

Käy kurkkaamassa lisätietoa kuntien käyttöperäisistä sekä kulutusperäisistä ilmastopäästöitä ja testaa uudistunutta Ilmastodieetti.fi-laskuria, joka auttaa arvioimaan oman hiilijalanjälkesi!