Paimion varhainen kirkonpaikka Räpälä tutkimuskohteeksi – arkeologiset kaivaukset osana Paimio 700 -juhlavuotta
Paimion kaupunki juhlii 700-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2025. Osana juhlavuotta Räpälän varhaisella kirkonpaikalla järjestetään arkeologiset kaivaukset jo toukokuussa 2024 yhteistyössä Paimion kaupungin, Paimion seurakunnan, Turun yliopiston arkeologian oppiaineen sekä Paimio-Seuran kanssa. Kaivaukset ovat ensimmäinen Paimio 700 -juhlavuoteen liittyvä kokonaisuus, ja kaivausten tuottamia tuloksia esitellään yleisölle juhlavuoden 2025 aikana.
Etualalla yksi Räpälän alueella olevista hautamuistomerkeistä. Kuva: Juha Ruohonen.
Turun yliopiston arkeologi Juha Ruohonen tulee kertomaan Räpälän kirkonpaikasta ja sen tulevista tutkimuksista tiistaina 26.3. klo 18.30 Paimion kaupungintalon Paimiosaliin (Vistantie 18).
Paimionjoen partaalla sijaitseva Räpälän vanha kirkonpaikka on monille paimiolaisille tuttu. Mutta varmasti on iso joukko heitäkin, jotka eivät tiedä korkean kuusiaidan kätkemästä kirkkopuistoalueesta Isonsillan läheisyydessä. Ja moniko tuntee Räpälän kirkon tarinan?
Paimionjokilaaksoon perustettiin seurakunta 1200-luvun alkupuolella osana Suomen vanhinta, piispan luomaa seurakuntaverkkoa. Kirkon paikaksi valittiin Räpälä, joka oli seudun taloudellinen ja liikenteellinen keskus tuohon aikaan: tässä valtakunnan ’ykköstie’, Suuri Rantatie ylitti Paimionjoen. Räpälän kirkko tehtiin maastoltaan hankalaan kohtaan sortumisalttiin jokirannan lähelle. Maanvyöryjen estämiseksi kirkkomaan reuna on aikoinaan paalutettu. Maisemassa tämä näkyy edelleen, sillä jokiranta on Räpälässä muuta maastoa ylempänä.
Paikalla on ollut ainakin kaksi puukirkkoa. Vuosisatojen kuluessa myöhempikin kirkkorakennus rappeutui, ja se jäi pois käytöstä 1600-luvun lopulla, kun Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin. Lopulta Räpälän kirkko joko purettiin tai se paloi. Hautausmaana vanhaa kirkkomaata käytettiin sen jälkeenkin. Myöhemmin kirkkomaa siirtyi yksityiseen omistukseen ja päätyi lopulta viljelykäyttöön.
1920-luvulla vanhan kirkon paikka palautui takaisin seurakunnalle. Vuosikymmenen vaihteessa siellä tehtiin myös ensimmäiset – ja toistaiseksi ainoat – arkeologiset kaivaukset Paimion yhteiskoulun rehtorin, maisteri Iikka Kronqvistin johdolla. Tutkimuksissa paikannettiin kirkon tukeva kiviperustus ja löydettiin myös lähellä jokirantaa sijainneet kivipaadet, jotka ovat mahdollisesti olleet hautakiviä. Kronqvistin kaivausten jälkeen Räpälän kirkon paikka maisemoitiin puistomaiseksi alueeksi, ja sinne pystytettiin vuonna 1935 ristin muotoinen muistomerkki. Seurakunta pitää paikalla kesäisin hartaustilaisuuden.
Räpälä-illassa lisätietoa tutkimuksista ja vapaaehtoisten kaivajien ilmoittautuminen
Nyt Paimion tulevan 700-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä Räpälä pääsee jälleen tutkijoiden ja samalla kaikkien Paimion menneisyydestä kiinnostuneiden huomion kohteeksi. Toukokuun toiseksi viimeisellä viikolla 20.–26.5. Räpälän arkeologisissa kaivauksissa keskitytään jokirannan kivipaasien ympäristöön. Tavoitteena on muun muassa saada hyvinkin vanhoina pidetyille hautamuistomerkeille oikea ajoitus. Turun yliopiston arkeologi Juha Ruohonen kertoo Räpälän tulevista tutkimuksista tiistaina 26.3. Paimio-Seuran järjestämässä tilaisuudessa Paimiosalissa.
Arkeologisiin kaivauksiin etsitään myös vapaaehtoisia kaivajia. Kiinnostuneet voivat ilmoittautua vapaaehtoisiksi kaivajiksi Paimio-Seuran tilaisuudessa illan aikana. Kaivausviikon päivät on jaettu aamu- ja iltapäivävuoroihin, jotta mahdollisimman moni pääsisi mukaan. Räpälä-illan jälkeen voi tiedustella vapaina olevia kaivausaikoja ottamalla yhteyttä arkeologi Jaana Riikoseen sähköpostitse jaana.riikonen@kaioksanen.fi. Kaivausten aikana tullaan järjestämään myös yleisö- ja koululaisopastuksia, joista tiedotetaan myöhemmin kevään aikana.
Lisätietoja kaivauksista:
Vapaaehtoiset kaivajat ja Räpälä-ilta: Jaana Riikonen, jaana.riikonen@kaioksanen.fi
Paimio 700 -juhlavuosi, yleisöopastukset: Sanni Tuuppa. p. 02 474 5250 tai sanni.tuuppa@paimio.fi