Vieraslajit
Vieraslajit ovat ihmisten mukana tahallisesti tai tahattomasti levinneitä kasveja, eläimiä tai eliöitä. Haitallisiksi vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka kilpailevat ja jopa hävittävät alkuperäistä lajistoa.
Komealupiini. Kuva: Paarala Laura
Vieraslajit voivat aiheuttaa haittaa alkuperäislajiston lisäksi myös terveydelle sekä luonnon virkistyskäytölle.
Tyypillisesti kasvit ovat puutarhakarkulaisia, jotka ovat karanneet tonttiaidan toiselle puolen siemenistä, tai puutarhajätteen mukana. Tällaisia Paimiossa esiintyviä lajeja ovat mm. jättiputki, jättipalsami ja lupiini. Näistä erityisen haitalliseksi luokitellun jättiputken tilanne on Paimiossa hyvä. Esiintymät ovat pieniä ja ne ovat hävityksen alla.
Paimion kaupunki on mukana VieKas LIFE -hankkeessa
VieKas LIFE (2018–2023) on Suomen suurin haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle, ja vaikutukset tulevat kasvamaan ilmastonmuutoksen edetessä. Paimiossa VieKas LIFE -hankkeen työntekijät keskittyy hävittämään alueen jättiputkia, isot kasvustot peitetään muovilla ja yksittäiset kasvit hävitetään.
”Vaali Suomen luontoa. Viekkaat vieraslajit vaativat viekasta toimintaa.”
Lisätietoja VieKas LIFE -hankkeesta Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta (sivu avautuu uuteen välilehteen)
Näin tunnistat haitallisimmat Paimiossa esiintyvät vieraslajit
Lupiini rehevöittää ja hävittää päiväperhoset
Haitalliseksi luokiteltu komealupiini on levinnyt ja leviää voimakkaasti Paimiossa teiden varsilla, niityillä ja joutomailla. Typensitojakasvina se rehevöittää kasvupaikkoja ja vie siten elintilan niittykasveilta. Se ei kelpaa päiväperhosentoukille eikä aikuisille ravintokasviksi, minkä vuoksi se vaikuttaa myös perhosten määrään paikallisesti. Lupiini on vaikeasti hävitettävä, joten sen torjunnassa tulisi keskittyä vaalimaan teiden varsia ja alueita, missä lupiinikasvustoa ei vielä ole. Pienet esiintymät voi kaivaa lapiolla ylös. Niitto taannuttaa ja estää kasvin leviämistä. Helpoin tapa hidastaa lupiinin leviämistä on kerätä kukintoja vaikka maljakkoon, kunhan muistaa heittää nuupahtaneetkin kukinnot roskikseen mieluiten suljetussa pussissa. Lupiinin siemenet voivat kypsyä vielä kaksi viikkoa kasvin katkaisun jälkeenkin.
Jättipalsamin kitkentä tehtävä ennen siementen kehitystä
Jättipalsami leviää voimakkaasti erityisesti Vähäjoen ja Paimionjoen varrella. Lisäksi esiintymiä on siellä täällä asutuksen lähettyvillä. Vesistön varrella jättipalsami aiheuttaa eroosiota, koska yksivuotisen kasvin juuret eivät sido maa-ainesta kasvukauden ulkopuolella. Maata huuhtoutuu sadevesien mukana vesistöön, mikä aiheuttaa sekä vesien rehevöitymistä, että haittaa mm. kalojen kutusoraikoille.
Jättipalsami on hävitettävissä kitkemällä. Juuret ovat pienet, joten se irtoaa maasta helposti. Kesä- ja heinäkuun alku ovat parhaimmat kitkentäajat. Kitkettyä aluetta tulee tarkkailla koko kesä, jotta siementäviä yksilöitä ei pääse muodostumaan. Koska jättipalsamin siemenien itämiskyky on vain pari vuotta, hyvin tehdyn torjunnan tulokset näkyvät pian. Jokipuistossa ja Karhunojalla kitkentätyö on saatu jo talkoovoimin käyntiin.
Valtaako espanjansiruetana kotipuutarhat?
Oinilassa, Ylä-Vistalla, Kriivarissa ja Saaren alueella on tehty espanjansiruetanasta havaintoja. Paikoitellen niitä on jo hyvin paljon. Espanjansiruetana, eli kansan kielellä tappajaetana, on kaikkiruokainen ja tehokas lisääntymään, minkä vuoksi se aiheuttaa suurta tuhoa pihalla, puutarhassa ja ammattiviljelmillä. Sillä ei ole luontaista vihollista, ja se munii kerralla 20-30 munaa. Muninta jatkuu pitkin kesää ja syksyä aina sateisten jaksojen aikana.
Espanjansiruetana tulee aina havaittaessa tappaa katkaisemalla tai tiputtamalla kiehuvaan veteen. Kuolleet yksilöt laitetaan kannelliseen roskikseen pussissa tai ne haudataan syvälle (noin 15 cm) maahan. Etanoiden esiintymisalueella erityisesti lehtikasat ja kompostit tulisi tarkistaa säännöllisesti etanoiden varalta. Parhaiten etanoita löytää kostealla säällä ja yöaikaan. Etanoiden keruussa voi käyttää avuksi laudan pätkää, jonka alle etanat kerääntyvät. Myös kuollutta lajitoveria voi käyttää houkutinsyöttinä muille etanoille.
Etanoiden torjuntaan löytyy myös kaupallisia valmisteita ja esim. koivutislettä voi testata omassa puutarhakompostorissa etanoiden hävittämiseksi. Kompostorin ympäryksen voi myös kalkita. Kalkki kuivattaa ja tappaa etanat. Kompostoria ei tule kuitenkaan kalkita, koska myös kompostinhajottaja eliöt kärsivät kalkin levityksestä. Etanajahtiin tulee herätä heti keväällä kun lämpötila saavuttaa 8 – 10 astetta. Tällöin talvehtineet yksilöt saadaan hävitettyä ennen kuin ne ehtivät munimaan.
Kiehkuravesirutto valtaa vesistöjä
Paimiossa tehtiin vuonna 2021 Suomen ensimmäiset havainnot kiehkuravesirutosta (Elodea nuttallii). Kyseessä on EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji, joka valtaa nopeasti elintilaa vesiympäristössä. Kiehkuravesiruttoa on havaittu Paimion molemmissa uimalammissa, Ankkalammella ja Hiekkahelmessä, sekä kahdessa muussa pohjavesialueen lammessa Valkojannummen alueella.
Kiehkuravesirutto on uposkasvi, joka viihtyy erityisesti emäksissä ja rehevissä järvissä. Se kasvaa myös hitaasti virtaavissa joissa, isoissa ojissa sekä vähäsuolaisessa murtovedessä. Laji muistuttaa kanadanvesiruttoa (Elodea canadensis), jonka lehdet kasvavat myös kolmen lehden kiehkuroina varren ympärillä. Kiehkuravesiruton lehdet ovat kuitenkin kapeammat ja suippokärkiset. Nimi ”rutto” viittaa kasvin sitkeyteen ja nopeaan leviämiseen, koska rehevissä järvissä se voi muodostaa massiivisia kasvustoja. Kasvullinen levittäytyminen on hyvin tehokasta, sillä vesirutto katkeaa helposti ja lisääntyy hyvin pienistäkin kasvinpalasista. Verson palaset voivat levitä uusille alueille luontaisesti aallokon, virtausten ja lintujen kuljettamana sekä ihmisen aiheuttamana uimalelujen, pyydysten ja muiden vedessä käytettävien välineiden mukana.
Kiehkuravesiruton leviämisen estämiseksi uima- ja kalastusvarusteet on huuhdeltava hyvin ja tarkastettava, ettei niihin ole jäänyt kasvinosia.
Uutinen aiheesta: Tapaus Ankkalampi: Haitalliset vieraslajit pakottavat tyhjentämään lammen Paimiossa (linkki avautuu uuteen välilehteen)