Museoiden hankkeet

Sähkömuseossa toteutettiin syyskaudella 2023 Opetusiltapäivä Paimion Sähkömuseossa -hanke, johon rahallisen tuen myönsi Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry. Syyskauden aikana museossa vieraili yhteensä 12 peruskoulujen 5.-6. -luokan oppilasryhmää eri puolilta Varsinais-Suomea. Kaksituntisten vierailujen aikana oppilaille tarjottiin tietoa sähköntuotannosta ja -jakeluista sekä sähkön turvallisesta käytöstä. Opetuksesta vastasivat museon taustalla toimivan Sähkömuseoveljet – ja sisaret -talkoojoukosta koostettu ryhmä. Opetuksen lisäksi vierailevat ryhmät saivat myös välipalan sekä maksuttoman bussikuljetuksen.

Huhtikuussa 2024 STEK myönsi hankeavustuksen myös syyskaudelle 2024, jolloin museossa tulee vierailemaan 8 koululaisryhmää.

Paimion kotiseutumuseolla toteutettiin vuonna 2021 hanke, jossa lisättiin museorakennusten tunnettavuutta opastetaulujen ja mobiiliopasteiden avulla. Hanke sai Leader Varsin hyvältä reilun 12 000€ avustuksen. Hanke tukee kulttuurin saavutettavuutta ja museorakennusten jatkuvuutta.

Tutustu hankkeessa tuotettuihin mobiiliopasteisiin osoitteessa: https://issuu.com/paimionkaupunki/docs/paimion_museom_ki_-_mobiiliopasteet.

Sähkömuseosäätiölle myönnettiin vuonna 2021 Leikkispitte -hanke, jossa kerättiin Paimiossa asuneiden lasten muistoja leikityistä leikeistä ja leikkipaikoista. Museovirasto myönsi hankkeelle 4800€ avustuksen. Sähkömuseosäätiö toimi hankkeen koordinaattorina ja päävastuullisena toimijana. Hankkeen toteutus tehtiin kuitenkin paikallisesti laaja-alaisena yhteistyönä. Hankkeen tulokset kerättiin ja esiteltiin toiminnallisina leikkityöpajoina ja mobiilileikkeinä. Sähkömuseossa oli vuonna 2021 esillä leikkiaiheinen kiertonäyttely, jossa esiteltiin entisajan leikkitapoja ja -paikkoja.

 

Kärest pitäen – hanke paikallisen käsityökulttuurin tallentamiseksi ja elvyttämiseksi 2017-2018

Hankkeen kotisivut: https://karestpitaen.wordpress.com/

Hankkeen tiedot Maaseutuverkoston Hankerekisterissä.

Tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena oli saada talteen ja välittää vanhoja työtapoja mahdollisimman monipuolisesti. Työtapojen kuvaukset taltioitiin sekä haastattelujen pohjalta tehtyinä kirjallisina kuvauksina että mahdollisuuksien mukaan av-materiaalina. Näiden lisäksi käytettiin mm. arkistoaineistoa ja aiemmin tehtyjä haastatteluja. Sekä haastattelut että kuvamateriaali tallennettiin Käsityömuseo Miilan arkistoon, joten aineisto on esimerkiksi saavutettavissa hankkeen jälkeenkin.
Hankkeen aikana taltioidun materiaalin pohjalta tuotettiin julkaisu sekä näyttelysuunnitelma toteutettavaksi osana Käsityömuseo Miilan seuraavaa perusnäyttelyä. Tavoitteena on nostaa esille (varsinaissuomalaisen) käsityön muotoja eri ajoilta. Sekä julkaisussa että näyttelysuunnitelmassa käsitöiden vaiheita esitellään kuvin ja sanoin, näyttelyssä myös konkreettisten esineiden avulla.

Hankkeen toisena päätavoitteena oli vaikuttaa Paimio-tietoisuuteen positiivisesti sekä tuoda Paimion matkailuun uutta tarjontaa. Samalla tuotettiin paimiolaisille käsityöyrittäjille perinteisiin pohjautuvaa materiaalia, jota voidaan kierrättää moderniksi paimiolaiseksi tuotteeksi. Kierrätys oli teemana mukana koko hankkeessa: ideoiden kierrätyksestä aina materiaalien uudelleen hyödyntämiseen.

Näkyvimpiä hankkeen tavoitteista olivat erilaiset tapahtumat. Käsityötä koskevan muistitiedon keräämiseksi järjestettävät muisteluhetket ovat tiedon tuottamisen lisäksi ikäihmisten virkistyshetkiä. Aineiston koonnissa myös käsityöläisten tapaamiset mm. tapahtumien yhteydessä luovat monesti yksin ammattiaan harjoittaville käsityöläisille sosiaalisia kontakteja.
Tietoa välittävät tapahtumat, esimerkiksi kurssit ja luennot, ovat avoimia tapahtumia, joissa esitellään ja opetellaan mm. perinteisiä käsityömenetelmiä ja niiden hyödyntämistä uusien tuotteiden suunnittelussa. Tapaamisten ja tapahtumien avulla perinteisen käsityön merkitystä elävöitetään osaksi nykypäivää.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 61 920 euroa.

Organisaatio
Hanke aloitettiin alkuvuodesta 2017. Hankkeen valmistelevista tehtävistä vastasi ja hankepäällikkönä toimi suunnittelija, FM  Laura Lankinen. Hankekoordinaattorina työskenteli 1.6.2017 alkaen FM, artesaani Satu Rantala 50% työajalla. Käsityömuseo Miilan ystävät sekä muut vapaaehtoiset osallistuivat hankkeen toteuttamiseen mm. avustamalla tapahtumien järjestämisessä. Heidän työpanoksensa lasketaan talkootyönä hankkeen omarahoitusosuuteen.
Hankkeen toteutusvaiheessa hanketyöntekijän ja -päällikön tukena toimi työryhmä. Työryhmään kuuluivat hankepäällikkö, hankekoordinaattori, Lyyli Tuomolan Säätiön hallituksen edustajat 1-2 henkilöä sekä paikallinen käsityöyrittäjien edustaja.

Kärest pitäen hankkeen myötä julkaistun kirjan voi ostaa Käsityömuseo Miilasta tai Paimion Sähkömuseosta.