Kouluyhteisöön kiinnittämisen ja poissaoloihin puuttumisen malli
Poissaoloja seurataan osana oppilaan hyvinvointia
Opettaja seuraa oppilaan poissaoloja osana oppilaan hyvinvointia ja oppimista. Pitkittyvät poissaolot ovat hyvinvoinnin ja oppimisen riskitekijä ja vaikuttavat lapsen ja nuoren sosiaalisiin suhteisiin, vuorokausirytmin muutoksiin ja psyykkiseen kuormitukseen. Seuraamalla poissaoloja suunnitelmallisesti ja ottamalla ne puheeksi varhain, voidaan tarvittaessa tukea lasta ja nuorta koulunkäynnissä sekä torjua pidempiaikaisia ja kasautuvia koulunkäynnin haasteita.
Poissaoloja tarkastellaan sosiaalisten suhteiden ja oppimisen valossa: oppilas on poissa kouluyhteisöstä, kaverisuhteista ja yhdessäolosta, ei ainoastaan oppimisesta. Kouluyhteisöön kiinnittämisen ja poissaoloihin puuttumisen toimintamallissa poissaoloihin lasketaan kaikki poissaolot, myös ennalta anotut lomat ja huoltajan selvittämät poissaolot.
Joskus oppilaan koulunkäynnissä tapahtuu muutoksia tai poissaoloihin liittyvässä varhaisessa yhteydenotossa syntyy vaikutelma, että oppilaan tilannetta olisi hyvä pohtia yhteisesti keskustellen. Tällöin opettaja kokoaa yhteistyössä opiskeluhuoltopalveluiden kanssa monialaisen asiantuntijaryhmän. Ryhmään kutsutaan tilanteen kannalta keskeisiksi ajatellut toimijat huoltajan suostumuksella. Mukana tapaamisessa voivat olla esim. terveydenhoitaja ja kuraattori.
Koulunkäynti on oppilaan työtä ja huoltajilla on merkittävä rooli lapsen ja nuoren koulunkäynnin tukemisessa. Mikäli lapsen tai nuoren koulunkäynti mietityttää, on tärkeää olla yhteydessä kouluhenkilöstöön mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Jokainen koulupäivä on tärkeä lapsen osallisuuden ja myönteisen kouluun kiinnittymisen näkökulmasta.
Koululäsnäolon vahvistaminen
Toimiva perusarki on oppilaan hyvinvoinnin perusta ja koostuu mm. säännöllisestä arkirytmistä, psyykkisestä
ja fyysisestä hyvinvoinnista sekä toimivista ihmissuhteista. Kouluarjen myönteiset kohtaamiset ja ryhmään kuulumisen tunne vahvistavat oppilaan koululäsnäoloa ja ennalta ehkäisevät poissaoloja.
Varhainen puheeksi ottaminen ylläpitää yhteyttä kodin ja koulun välillä
Poissaoloja seurataan osana oppilaan hyvinvoinnin seurantaa. Poissaoloja seuraamalla voidaan tunnistaa tilanteita, jotka voivat lisätä poissaoloja. Huolta herättäviin ja luvattomiin poissaoloihin puututaan viipymättä, sillä varhaiset koulunkäynnin haasteet saattavat näyttäytyä aluksi yksittäisinä poissaolotunteina tai esiintyä tiettyinä päivinä.
Huoltajalle – jos kouluun lähtemisessä on haasteita tai poissaolot mietityttävät, ota yhteyttä kouluun
Poissaolot saattavat kehittyä huomaamatta ja vaiheittain. Tästä syystä kaikkien poissaolojen seuraaminen ja tarkastelu on tärkeää. Joissakin tilanteissa ensimerkit saattavat näkyä ensin kotona. Koululaista kannattaa tukea koulunkäynnissä ja ystävällisesti muistuttaa oppivelvollisuudesta.
Oppilaalle- jos koulunkäynti mietityttää,
kerro aikuiselle!
Yksin ei kannata jäädä asioita pohtimaan, vaan kertoa aikuiselle. Opettajan lisäksi koulusta löytyy monia muita aikuisia esim. koulupsykologi tai kuraattori, joka voi kuunnella.
Poissaolot ovat hyvinvoinnin riskitekijä – monialainen asiantuntijaryhmä oppilaan koulunkäynnin tukena
Yhdessä keskustellen kohti ratkaisuja. Keskeistä on oppilaan kokonaistilanteen kartoittaminen, taustasyiden selvittäminen sekä seurannasta ja vastusta sopiminen monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Ratkaisut mietitään oppilaalle yksilöllisesti.
Varhaiset kohdennetut toimet ja vahva tuki poissaolotilanteissa
Oppilaan tukena on tarvittaessa monialaiset asiantuntijat. Asiantuntijaryhmässä oppilaan tilannetta kartoitetaan ja ratkotaan yhteisesti keskustellen.
Yhteisellä koulutiellä- julkaisu
Alueellinen toimintamalli on kehitetty osana Sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistyötä. Linkin takaa lisätietoa poissaolojen ennaltaehkäisemisestä ja niihin puuttumisesta kansallisen kehitystyön näkökulmasta.
Lähteet:
Naantalin aluepilotin materiaalit: SKY 2021-2023
Naantalin aluepilotin infovideon toteutus: Tussitaikuri
SKY-materiaalit,OKM
Heyne D., Gren-Landell M., Melvin G. & Gentle-Genitty C. 2019. Differentiation Between School Attendance Problems
Karvi: Sitouttavan kouluyhteisötyön arvioinnit ja julkaisut
Kearney, C. 2008. Helping school refusing children and their parents. A guide for school-based professionals.
Sergejeff J., Palmu, I. & Pilbacka-Rönkä, T. 2020. Erilaiset poissaolot ja tuen järjestäminen. Teoksessa Palmu I. (toim.). Takaisin kouluun – koulua kouluakäymättömille
Vantaan kaupunki, SKY- Koulu kaikille
Kuvitukset: Kirsi Tapani