Hirvi- ja petoeläinvahingot
Voit hakea korvausta hirvieläinten ja suurpetojen aiheuttamista viljelys- ja eläinvahingoista kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.
Hirvieläinvahingot viljelyksille ja eläimille
Hirvieläimillä tarkoitetaan kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, hirveä, valkohäntäpeuraa ja metsäpeuraa.
- Viljelysvahinkona voidaan korvata pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle aiheutunut vahinko.
- Eläinvahinkona voidaan korvata kotieläimille aiheutunut vahinko.
Vahingosta ilmoittaminen ja vahingon arvioiminen
Ilmoita vahingosta viipymättä sen havaittuasi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Vahinkoilmoituksen voit tehdä joko puhelimitse, sähköpostilla tai lomakkeella 148. Ilmoituksen perusteella maaseutuelinkeinoviranomainen tekee maastotarkastuksen, jolla vahinko voidaan todentaa ja arvioida. Maastotarkastuksen yhteydessä laaditaan vahinkoa koskeva arviokirjan. Maastotarkastukseen osallistuu yleensä myös riistanhoitoyhdistyksen edustaja.
Paimion maaseutupalvelut perii vahingon arvioinnista ja vahingon maastotarkastuksesta maksun. Arviointimaksu 33,00 euroa/tunti + aiheutuneet matkakustannukset. Arviointimaksu on korvauksenhakijalle korvattava kustannus valtion varoista, mikäli vahinko todetaan korvattavaksi.
Korvauksen hakeminen ja maksaminen
Toimita kirjallinen korvaushakemus (lomake 148) kotikuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa vahingon arvioinnin valmistumisesta.
Korvaus hirvieläinten aiheuttamasta viljelys- ja eläinvahingosta maksetaan ns. vähämerkityksisenä eli de minimis -tukena. Maatalousalan de minimis -tukien yhteismäärä ei saa ylittää 20 000 euroa yritystä kohden kolmen verovuoden aikana. Lisäksi kaikkien de minimis -tukien yhteismäärä ei saa ylittää 200 000 euroa yritystä kohden vastaavana aikana.
Vahinko korvataan, jos korvauksen määrä ylittää 170 euroa/hakija/kalenterivuosi. Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsijä on käytettävissään olevin kohtuullisin keinoin pyrkinyt estämään vahingon syntymisen tai sen laajenemisen. Korvaus maksetaan vahinkovuotta seuraavana keväänä.
Lue lisää riistavahinkojen vähentämisestä Riistainfo.fi-sivustolla.
Petoeläinvahingot
Voit hakea korvausta suurpetojen (karhu, ahma, susi, ilves) aiheuttamista viljelys-, eläin- ja irtaimistovahingoista.
Suurpetojen aiheuttamina petovahinkoina voidaan korvata:
- viljelysvahingot pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle
- eläinvahingot koiralle, kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille
- irtaimistovahingot elottomalle irtaimistolle
Vahingosta ilmoittaminen ja arvioiminen
Ilmoita vahingosta viipymättä sen havaittuasi vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Vahinkoilmoituksen voit tehdä joko puhelimitse, sähköpostilla tai lomakkeella 131. Ilmoituksen perusteella maaseutuelinkeinoviranomainen tekee maastotarkastuksen, jolla vahinko voidaan todentaa ja arvioida. Maastotarkastuksen yhteydessä laaditaan vahinkoa koskeva arviokirjan. Maastotarkastukseen osallistuu yleensä myös riistanhoitoyhdistyksen edustaja.
Paimion maaseutupalvelut perii vahingon arvioinnista ja vahingon maastotarkastuksesta maksun. Arviointimaksu 33,00 euroa/tunti + aiheutuneet matkakustannukset. Arviointimaksu on korvauksenhakijalle korvattava kustannus valtion varoista, mikäli vahinko todetaan korvattavaksi.
Korvauksen hakeminen ja maksaminen
Toimita kirjallinen korvaushakemus (lomake 131) kotikuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle yhden kuukauden kuluessa vahingon arvioinnin valmistumisesta.
Vahinko korvataan, jos korvauksen määrä ylittää 170 euroa/hakija/kalenterivuosi. Korvaukset eläin- ja irtaimistovahingoista maksetaan heti korvaushakemusten käsittelyn jälkeen, ja korvaukset viljelysvahingoista vahinkovuotta seuraavana keväänä.
Lue lisää susivahinkojen ennaltaehkäisystä susiLIFE.fi-sivustolla.