Hukkakaura
Hukkakaura on erittäin vaikeasti torjuttava, yksivuotinen heinämäinen rikkakasvi.
Hukkakaura
Laki hukkakauran torjunnasta (185/2002) velvoittaa:
- Viljelmän tai sen läheisyydessä sijaitsevien alueiden haltijoiden on huolehdittava sellaisten toimenpiteiden suorittamisesta, joilla estetään hukkakauran esiintyminen ja leviäminen.
- Jokaisen, joka tietää tai epäilee, että hänen hallitsemallaan alueella on hukkakauraesiintymä, josta ei ole aikaisemmin tehty ilmoitusta valvontaviranomaiselle, on ilmoitettava esiintymästä viipymättä alueen sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.
Huom! Mikäli tonttisi sijaitsee entisellä peltoalueella, tarkista ettei tontillasi kasvaa hukkakauraa.
Ilmoituksen seurauksena alueella tehdään hukkakaurakatselmus ja alue lisätään hukkakaurarekisteriin. Lisäksi alueen haltija saa hukkakauran torjuntaohjeet.
Hukkakaurattomuustarkastuksen tilaaminen
Hukkakaurattomuustarkastuksen voi tilata, kun hukkakaura on torjuttu hukkakaurarekisterissä olevalta alueelta ohjeen tai suunnitelman mukaisesti. Alueen haltija tilaa hukkakaurattomuustarkastuksen päätukihaun yhteydessä tai vapaamuotoisesti. Tarkastus tehdään kahtena peräkkäisenä vuonna. Jos hukkakauraa ei havaita lohko vapautuu hukkakaurarekisteristä.
Hukkakaurattomuustarkastusta ei voida tehdä, jos
- peruslohkolla viljellään kauraa, rypsiä, rapsia, sinappia, ruista, kuminaa, perunaa, hernettä, härkäpapua, hamppua, maissia, nurmikasveja tai se on kesantona
- peruslohkolla tai muulla alueella on kyseisenä kasvukautena käytetty hukkakauran torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita tai suoritettu muita hukkakauran torjuntatoimenpiteitä
- lohko on niitetty tai pahoin lakoutunut, tai viljelytekniset toimenpiteet estävät tarkastuksen suorittamisen
Peruslohko voidaan todeta hukkakaurasta vapaaksi ilman hukkakaurattomuustarkastusta jos
- peruslohkon viljelykasvi on ollut yhtäjaksoisesti nurmikasvi kymmenen edeltävän kasvukauden ajan;
- näiden kymmenen edeltävän kasvukauden aikana ei ole ilmennyt, että peruslohkolla olisi hukkakauraa tai, että peruslohkolle olisi tehty hukkakauran torjuntaohje tai torjuntasuunnitelma.
Hukkakauran torjunta
Yksi hukkakaurayksilö voi tuottaa satoja siemeniä, jotka säilyvät maassa itämiskykyisinä vuosia. Näin yksikin hukkakaurayksilö pystyy saastuttamaan nopeasti kokonaisen peltolohkon. Hukkakauran torjunta vaatii pitkää ja suunnitelmallista työtä.
-
Viljelyteknisiä toimenpiteitä ovat viljelykasvin valinta, myöhästetty kylvö, kesannointi, suorakylvö, kyntö, biologinen torjunta ja kitkentä. Näistä toimenpiteistä viljelykasvin valinnalla on suuri merkitys, jos lohkolla on todettu tai epäilys hukkakaurasta, kauraa ei pidä viljellä. Viljelykasviksi kannattaa valita sellainen kasvi, josta hukkakaura on helppo havaita ja torjua. Monivuotinen nurmi on tehokas hukkakauran torjunnassa, kunhan kasvusto niitetään ennen hukkakauran röyhylle tuloa ja niitto toistetaan 1-2 kertaa kasvukauden aikana. Nurmen jälkeen tehtävä kyntö saattaa nostaa pintaan hukkakauran levossa olleet siemenet, joten tämän jälkeen on syytä tarkasti kiertää lohkot useaan kertaan.
-
Kemiallisen torjunnan ja viljelyteknisten toimenpiteiden lisäksi hukkakauraa pitää useimmissa tapauksissa myös kitkeä. Kitkentä on hyvä torjuntamuoto erityisesti silloin, kun ongelma ei ole vielä päässyt kovin pahaksi.
Kitkennässä on tärkeää ottaa koko kasvi juurineen maasta ja laittaa se heti ehjään jätesäkkiin. Hukkakauroja ei saa jättää kasvustoon tai ojanpientareille, koska siemenet ovat itämiskykyisiä ja varisevat peltoon. Ensimmäinen kitkentäkerta tehdään kun hukkakaura on tullut röyhylle. Seuraavat kaksi-kolme kitkentäkierrosta tehdään noin viikon välein. Kaikki lohkot tulee käydään läpi, myös lohkot, joilla on tehty kemiallinen torjunta. Säkit, joihin hukkakaurat on kerätty, tulee polttaa.
-
Kemiallisessa torjunnassa tärkeintä on valita oikea torjunta-aine, joka soveltuu ko. viljelykasville, ruiskutuksen oikea-aikainen suorittaminen, oikeat ainemäärät sekä huolellinen ruiskutustyö. Liian pienien ainemäärien käyttäminen aiheuttaa sen, että hukkakaurat jäävät kasvuston alapuolelle ja tuottavat itämiskykyisiä siemeniä. Ruiskutettavassa hukkakaurassa pitäisi olla 2–4 lehteä, sillä taimettumattomiin yksilöihin mikään torjunta-aine ei auta.